tiistai 12. toukokuuta 2015

Itkut Cannesissa, naurut Saint-Paul-de-Vencessä

Pariisista Cannesiin. Tuohon ylihinnoiteltujen ruokien ja huonosti käyttäytyvien ranskalaisten mekkaan. Itkin työmatkallani ensimmäisen viikon aikana lähes päivittäin. Jälkeenpäin naurattaa, mutta ihmisten kylmyys ja kiittämättömyys vetivät tämän likan hiljaiseksi. Onneksi ystäväni asuvat puolen tunnin ajomatkan päässä Cannesin sykkeestä. Cannes sai itkemään, mutta vuoren päällä Saint-Paul-de-Vencessä ei voinut kuin hymyillä. Ihastelin tyytyväisenä henkeäsalpaavan kauniita maisemia. Haukoin henkeäni, viini virtasi ja juustoja syötiin terassilla taivaan alla aamuun asti. Taustamusiikkina vain mehiläisten pörinä ja heinäsirkkojen sirinä. Maalaistyttö mä oon! 
Cannesiin en palaa enää ikinä, mutta Venceen, tuonne upeiden maisemien ja ihanien ihmisten pariin kyllä! 

Vietimme paljon aikaa tällä mykistävän kauniilla terassilla. Aurinko laski ja nousi ja me kippistimme elämälle!

Nukuin Vencessä kuin pieni vauva. Cannesissa heräilin jatkuvasti äkäisen (oli muuten ranskalainen) naapurin rouvan ovikellon pimputuksiin. Aina oli jokin asia vialla. Vencessä olin turvassa tuolta tuittupäältä. Meditaatiota altaan reunalla, puutarhassa seikkailua ja nakupellenä koko päivän, sitä on loma parhaimmillaan! Aamuisin aurinko tunkeutui verhojen välistä ja astelin terassille nakuna. Olo oli kuin kammiostaan kapuavalla luolanaisella. Nudisti-reissu siis!
Tähän kuvaan laitoin kuitenkin bikinit, ihan teitä varten.

Takaisin Cannesissa. Juu oli aivan kamala paikka. Heh. Ei siitä sen enempää. Cannesin taivaalla paukahteli ja mahtipontinen musiikki soi taustalla. Hetken tunsin olevani kuin Monacon prinsessa. Ystävieni ravintolasta rantakadulta näki joka maanantai nämä ilotulitukset. Melko hulppeata. Itkin myös näitä katsellessani, nyt tosin ilosta. Itkupelle mikä itkupelle.

Taas terassihengailua! Ulkokeittiössä kokkaillessa kaikenmaailman öttiäiset yrittivät hengailla meidän kanssa. Alkukankeuden jälkeen meistä tuli ystäviä pörriäisten kanssa. Ne on ihan rentoa sakkia. Terkkuja yhdelle erityiselle, joka pörisi appelsiinimehussani.

Söin elämäni ensimmäistä kertaa ostereita. Limaista, mutta maukasta! Kannattaa kokeilla. Kaverini valmisteli ne minulle, vähän tabascoa ja sitruunanmehua ja voila - Oona oli kuin taivaissa. Herkullista. Laitoin silmät kiinni ja maistoin meren raikkauden suussani...että mitä...niin juuri...kuulit oikein.

Shakki matti! Kaiken rentoilun ja nakuilun välissä taisimme pelata vähän shakkiakin. Eikö ole mieletön? Löysin tämän pusikosta piilosta. Hämähäkit olivat jo pelanneet muutamat pelit ennen meitä. Niistäkin tuli lopulta meidän kamuja. Elimme kaikki sulassa sovussa.

Herra huu nauttimassa aamiaista. Vai oliko tämä välipala, lounas vai illallinen... En tiedä, koska aurinko porotti illan pikkutunneille asti ja ajantaju katosi jo ensimmäisten päivien aikana. On kerrassaan vapauttava tunne, kun ei vilkuile kelloa viikon aikana kertaakaan. Ja tuo pallukka taivaalla, ihana aurinko, saan sinusta niin paljon voimaa.

Valmistimme itse ruokamme lähes päivittäin kahden viikon ajan. Tästä luomukaupasta tuli suosikkimme. Heidän mangonsa olivat järjettömän herkullisia. Kuolaa näppäimistöllä tätä kirjoitellessa...

This is the thing! Huh. Katsokaa nyt noita vehreyden altaita! Höyrysimme itse altaiden vieressä, kun astuimme kauppaan sisään. "Mä hyppään kohta tonne retiisien joukkoon". En hypännyt.

Lomalla ei vain nakuilla! Välillä täytyy myös reenata. Kuumuudessa tosin pystyi vetämään vain sellaisia 10min settejä ja juosta sen jälkeen uima-altaaseen viilentymään. Nämä hikiset tyypit lilluivatkin altaassa aina koko loppupäivän.

Rikki, poikki ja puhki. "Pumppaa niitä pumpuloita" huusi herra taustalla, ja minähän pumppasin.

Käytiin me Monacossa myös pyörähtämässä. Mekko pakotettiin nihkeän ihon päälle ja olo oli kuin makkarankuoressa.  Otettiin tällainen kuva muistoksi. Monaco ei myöskään iskenyt. Tykkään ilmeisesti enemmän viettää aikaa ötököiden kanssa pusikoiden keskellä shakkia pelaillessa, kuin katsella hienoja autoja ja kauppoja. Pusikossa suhisee.

Ruokaaaaaaaaaa! Ei lisättävää.

Rakkaat tulivat moikkaamaan.

Leina se siinä! Kiitos sinulle siitä että nukuit vieressäni ja kuuntelit tätä papupataa päivästä toiseen. Sinä teit työreissusta ihanan!


Kiitos Cannes ja ilkeät ranskalaiset ihmiset. Vaikka te melkein pilasitte lomani, te myöskin loitte sille merkityksen. Havahduin siihen miten paljon arvostan suomalaisia ihmisiä. Kun äitini ja siskoni saapuivat yllätysvisiitille Cannesiin, juoksin itku kurkussa mamman sylkkyyn. 
Ei se ruoho aina ole vehreämpää aidan toisella puolella. 

"Missään muukalainen ei ole vieraampi kuin Ranskassa. Ja silti missään ei ole parempi muukalaisena kuin Ranskassa"

Kiitos

t. Oona

19 kommenttia:

  1. Moi Oona Ihana postaus!! Sä oot minun lempi näyttelijä salkkareissa!! Haluaisin kovasti halata sinua!! Kaunis mekko sinulla tuossa alimmaisessa kuvassa. Olen sinun suurin fani!!! Hyvää kesää Oona!! t:Ella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ella! Halataan kun tavataan <3 Ihanaa kesää myös sulle!

      Poista
  2. hiii täällä toinen joka viihtyy paremmin puskissa ötököiden kanssa ja ylipäätään luonnossa kuin hienoja autoja katsellessa ja kaupoissa ;) vaikka ei toki niissäkään mitään vikaa, aikansa kutakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei niissä mitään vikaa ole...mutta silti ;) Öttiäiset is the thing!

      Poista
  3. Suomihan on mahtava mesta jos välittää vaan muiden ihmisten mielipiteistä ja diggaa autisti muumio ihmisten seurasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palasin äsken Kreikasta takaisin ja huomasin kyllä eron ihmisten ilmeissä, eleissä ja käytöksessä jo lentokentällä. Halusin välittömästi palata takaisin Kreikkaan.
      Ranska oli asia erikseen, sinne en toivottavasti palaa enää. Ja jos palaan, toivon ilkeiden ja itsekkäiden(minä olen maailman-napa tyylisten) ihmisten kaikonneen.
      Mielipiteitä on monia :) Antaa kaikkien kukkien kukkia.

      Poista
  4. Harmi, että Cannes kohteli sinua huonosti. Meillä on ollut kakkoskoti Cannesissa vuodesta 2009 ja en tunnista ollenkaan kuvaustasi paikasta. Filmifestarit ja Cannes normaalioloissa on kyllä aika lailla eri maailmat. Kannattaa antaa Cannesille mahdollisuus festareiden ulkopuolella, se on oikeasti hurmaava ja kaunis kaupunki, josta saa myös edullista ruokaa ihanissa pikkuravintoloissa. St Paul De Vence on kyllä myös aivan ihana. Kaunista kesää sinulle :)
    Tässä tarinaa omasta asuntoprojektistamme Cannesissa http://aitiyrittaa.blogspot.fi/2014/10/kun-kodin-ranskasta-ostimme.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! Katsotaan jos Cannes ja Oona vielä kohtaisivat... Never say never.

      Poista
  5. Voi että. Mulla oisi niin paljon sulle sanottavaa, mutten oikein osaa pukea ajatuksiani sanoiksi. En seuraa enää Salkkareita erityisen tiiviisti, mutta näin roolihahmosi erikoisjakson ja se kosketti minua henkilökohtaisesti todella, todella paljon. Sairastan siis epävakaata persoonallisuushäiriötä, joten jakson teema oli erittäin tuttu ja suuria tunteita herättävä. Arvostan todella paljon sitä, ettet ylinäytellyt hahmosi sairautta, vaan toit totuudenmukaisesti sen esille, kuinka helvetin vaikeaa tämän sairauden kanssa on elää ja tulla ymmärretyksi. Kiitos, Oona! Olet upea ja tykkään todella paljon sun tavastasi kirjoittaa. Pidä huolta itsestäsi. :)

    - K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi, ne merkkaavat minulle todella paljon <3 Hali. Itse olet upea!!!

      Poista
  6. Hei Oona! Missä sinuun voisi ottaa yhteyttä? Bloggaus asioista haluaisin kanssasi keskustella. Saisinko sähköpostiosoitettasi?

    http://merirosvoprinsessa.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle voi laittaa viestiä vaikka facebookissa!

      Poista
  7. Hei! Löysin tämän blogisi ja näin muutaman postauksen perusteella se vaikuttaa avoimelta ja päivää piristävältä! Kysyisin, että omistatko eläimiä? -Anteeksi siis jos olet maininnut omistavasi tai et.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihanasti sanottu! Kiitos ja mukavaa että löysit blogini! Eläimiä ei tällähetkellä ole, mutta tarkoitus olisi hankkia kun aikaa löytyy paremmin. Rakastan eläimiä! Käyn useasti ystävieni luona henggailemassa heidän elukoidensa kanssa :) Lööööve them!

      Poista
  8. Aikamoisen tylsä blogi. En jatka lukijanasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :( Voih. Olen pahoillani siitä etten ole kirjoittanut hetkeen. Olen pitänyt tietokoneen visusti kiinni lähes koko lomani ajan. Loma kaikesta on todella tullut tarpeeseen. Äsken avasin tietokoneeni ja uusi postaus on tulossa. Toivottavasti kurkkaat vielä joskus mitä minä täällä itsekseni höpöttelen teille...:)

      Poista
  9. mikset kirjoita enää......ikävä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi etten ole kirjoittanut hetkeen. Lomalla en ole avannut tietokonettani kertaakaan. Nyt avasin ja postaus on tulossa pian! Ikävä myös teitä <3

      Poista
  10. Sun kanssa nakuilis ihan mielellää ;P

    VastaaPoista